Yksikköprosessit Luokitus

Tein tämän työn Nikon ja Kuisman kanssa murskaushuoneessa.

Välineet mitä käytimme:
- Imuri
- Dekanterilaseja 3 kpl
- Tärytin
- Luokitus-systeemi

Aineita mitä käytimme:

- 50g tummia siemeniä
- 50g mustia pellettejä


 Laitoimme ne luokitus systeemiin, tärinä ja imuri täysillä.

Luokituksen jälkeen
- pellettejä jäljellä 25g 50%
- siemeniä jäljellä 37g 74%

Saostustitraus

Tässä työssä tarvitsin näitä välineitä:

- 50 ml byretti
- Statiivi ja tarvittavat välineet byretin kiinnittämiseen
- Erlenmeyer
- Jäteastia (dekantteri)
- Titrausliuoksen kuljetteluun sopiva nokallinen astia
- 10 ml pipetti
- Pumpetti

Aineita:

- AgNO3 liuos
- K2CrO4 liuos (myrkky)

Työn tarkoitus oli määrittää näytteen suolapitoisuuden titraamalla.

Minulla meni harjoitus titraukseen vähän liikaa AgNO3 koska olin laskenut väärin kulutuksen, joten siitä tuli vähän tummempaa kuin piti.

Tässä työssä piti titrata 3 kertaa, minulla oli pullo numero 6

Tein näin kolme kertaa:

1. Pipetoin näytettä 10 ml ja mittasin pH (7), laimensin 100 ml:ksi
2. Lisäsin 1 ml indikaattoriliuosta (K2CrO4)
3. Otin magneettisekoittimen ja laitoin sekoittamaan
4. Lopetin sekoittamisen kun väri oli sopivaa

Näyte ml.         AgNO3.             AgNO3.         NaCl
                          kulutus.               mol.              mg
10.                     0,9 ml.                0,00009.        5,2596

10.                     1 ml.                    0,0001.         5,844

10.                     1,1 ml.               0,00011.         6,4284

Johtopäätöksiä:

- Pitää muistaa että indikaattoriliuos on myrkkyä
- pH:n säädössä käytettävä HNO3 on vahvaa happoa
- Saostustitrauksessa suolan Cl-ioni ja titrausliuoksen Ag-ioni muodostavat yhdessä valkoisen sakan, ja kun Cl-ioni loppuu, alkaa Ag- muodostaa punaista sakkaa indikaattorin kanssa (K2CrO4)

Vesijohtoveden tislaus (yksikköprosessit)

Tässä työssä tarvitsin näitä:

Välineitä: ''TISLAUS'' moniste jossa näkyi tislauslaitteisto, pH-kynä ja sähkönjohtokyky-kynä


Aineita: Vesijohtovettä ja kuparisulfaattia (CuSO4)


Ensiksi lisäsin vesijohtoveteen niin paljon kuparisulfaattia että se oli selvästi sinisen väristä.

Mittasin pH (5,8) ja sähkönjohtavuuden (1,17) us/cm,

Kaadoin veden keittokolviin ja rakensin tislauslaitteiston. Pyysin opettajaa tarkastamaan tislauslaitteiston se oli tällä kertaa hyvä eikä siinä ollut omia virityksiä.

Tislasin vettä dekanterilasiin pari tuntia. Tisle oli läpinäkyvää, mittasin sen pH ( 5,7) ja sähkönjohtavuuden (0,34) us/cm,

Johtopäätöksiä oli että vesi muuttui vaalean sinisestä läpinäkyväksi, pH pysyi melkein samana mutta, sähkönjohtavuus muuttui erittäin paljon.

Ioninvaihto 2 (yksikköprosessit)

Tässä työssä tarvitsit näitä :


Välineitä: Statiivi,  muhvi, koura, kromatografikolonni, suppilo, dekanterilasi, laboratorialasivilla, pH-mittari ja johtokykymittari.


Aineita: 0,05 M BaCl2-liuos, ionivaihdettua vettä ja sekaioninvaihtohartsia.


Ensiksi laitoin laboratiorialasivillaa kromatografikolonnin pohjalle noin 1 cm paksuudelta.

Sitten kiinnitin kolonnin statiiviin ja rakensin laitteiston.

Huuhtelin sitten ioninvaihtohartsia ioninvaihdetulla vedellä kolonniin n. 15 cm käytin suppiloa, koska se helpotti kaatamista.

Mittasin BaCl2-liuoksen pH ja johtokyvyn (9,8) ja (39,99).

Lopuksi valutin BaCl2-liuosta kolonnin läpi dekanteriin, ja mittasin pH ja johtokyvyn (7,4) ja (43,5).

Aktiivihiili puhdistajana (yksikköprosessit)

Tässä työssä tarvitsin näitä


Välineitä:

- Statiivi
- Muhvi
- Koura
- Lasikolonni
- Dekanterilasit 2 kpl
- Lasisauva
- Johtokykymittari
- pH-mittari


Aineita:


- Lasivillaa
- Rakeista aktiivihiiltä
- Vesijohtovettä
- Väriainetta (Sininen)


Ensiksi kiinnitin lasikolonnin statiiviin ja laitoin kolonnin pohjalle pienen lasivillatupon.

Sitten kaadoin aktiivihiiltä noin 10 cm kolonniin.

Sitten laitoin dekantteriin vesijohtovettä ja väriainetta niin paljon että väri näkyi.

Mittasin tämän liuoksen pH:n ja sähkönjohtavuuden (pH 8,4) (sähkönjohtavuus 0,30)

Lopuksi valutin liuosta hitaasti aktiivihiilen läpi toiseen dekantteriin. ja mittasin pH:n ja sähkönjohtavuuden. (pH 9,8) (sähkönjohtavuus 0,28)

Uuttotyö (yksikköprosessit)

Tämän työn tarkoitus oli uuttaa rasvaa pähkinöistä

Tässä työssä käytin mm. soxhlet laitteistoa, eksilaattoria, keittokolvia ja lämpökaappia.

Ensiksi punnitsin tarkasti 2-5 g kuivattua ainetta (pähkinöitä 4,10 g ) ja laitoin ne uuttohylsyyn ja peitin suun lasivillalla.

Sitten laitoin muutaman keitinkiven kolviin ja kuivasin sen lämpökaapissa, vähän ajan päästä jäähdytin sen eksikaattorissa ja punnitsin tarkasti ( 98,32 g )

Sitten rakensin soxhlet-laitteiston ja kaadoin liuotinta (eetteri) niin paljon että se valuu keittokolviin asti.

Laitoin laitteistoon jäähdyttimen ja kytkin vesikierron.

Sitten pyysin että opettaja tulee tarkastamaan laitteen, laite ei ollut ihan täydellinen koska siinä oli vähän omia viritelmiä mutta saimme Kuisman ja Nikon kanssa lopuksi laitteen hyvin laadukkaaksi ja uutto sujui aika hyvin.

Uutimme pari tunti, sitten poistin jäähdyttimen ja uuttoosan.

Sitten tislasin liuottimen pois ja kuivasin lämpökaapissa,jäähdytin eksikaattorissa ja punnitsin sitten.

Lopuksi laskin näytteen rasvapitoisuuden prosentteina näytteen kuivapainosta.

Näytteen kuivapaino (1.) 4,10 g

Kolvin kuivapaino (2.) 98,32 g

Kolvin ja rasvan yhteispaino (11.)  99,72 g

1,40 g : 4,10 g x 100% = 34 %

27. Esterin valmistaminen

Tässä työssä käytin näitä työvälineitä:

- Koeputkia
- Koeputkiteline
- Kaasupoltin
- Kolmijalka
- Kipsiverkko
- Dekantterilasi
- Koeputkipihdit

Aineita olivat:

- Etanoli (C2H6O)
- Etikkahappo (C2H4O2)
- Väkevä rikkihappo (H2S04)


Ensiksi otin 3 ml etanolia koeputkeen ja lisäsin sinne myös etikkahappoa.

Sen jälkeen kävin hakemassa väkevää rikkihappoa.

Sitten kuumensin seosta vesihauteessa vähän aikaa, sitten annoin sen jäähtyä, sen jälkeen kaadoin sen täyteen kylmää vettä.

Koeputkeen muodostui esteriä, se haisi minun mielestäni kynsilakan poistoaineelta.

Tässä vielä reaktioyhtälö tähän työhön:

CH3CH2OH + CH3COOH H2S04 ------> CH3COOC2H5 + H20

8.Tiheys-käsite ja byretin käyttöharjoitus KESKEN

Tässä työssä valmistin 500ml 10% NaCl-liuosta mittapullossa. (pitoisuus g/l)

15. Ionireaktioita

Tässä työssä tarvitsin

Välineet:
-Koeputkiteline
-Koeputki 11kpl

Aineet:
-Hopeanitraatti
-Natriumkloridi
-Ammoniakki
-Typpihappo
-Natriumjodidi
-Kuparisulfaatti
-Natriumhydroksidi
-Nikkelisulfaatti
-Kalsiumkloridi
-Natriumkarbonaatti

 Ensiksi tiputin kolme tippaa hopeanitraattia (AgN03) koeputkeen ja sen jälkeen kolme tippaa natriumkloridia (NaCl) samaan koeputkeen, havaitsin valkoista ainetta.

AgNO3 + NaCl

Sitten lisäsin tähän koeputkeen tippa kerrallaan typpihappoa (HNO3) ja huomasin että koeputki sumentuu.

Sen jälkeen otin uuden koeputken ja lisäsin sinne kolme pisaraa hopeanitraattia ja sen jälkeen kolme pisaraa natriumjodidia,  ja tuloksena oli vihreää ainetta.

AgNO3 + NaI

Otin uuden koeputken ja lisäsin sinne kolme pisaraa kuparisulfaattia ja sitten kolme pisaraa natriumjodidia. Havaitsin keltaisen ruskeaa väriä.

CuSO4 + NaI

Otin jälleen uuden koeputken ja laitoin kolme pisaraa kuparisulfaattia ja sitten kolme pisaraa natriumhydroksidia, havaitsin hienoa vaaleansinistä nestettä

CuSO4 + NaOH (Lipeä)

 Sitten otin uuden koeputken.... ja lisäsin kolme pisaraa rauta(II) sulfaattia ja sitten kolme pisaraa natriumhydroksidia. Muuttui ruosteen väriseksi.

Fe (II) 304 + NaOH

Taas uusi koeputki mutta tällä kertaa laitoin kolme pisaraa nikkelisulfaattia ja sitten kole pisaraa natriumhydroksidia. Havaitsin vähäsen sinisen väristä.

NiSO4 + NaOH

Sitten uuteen koeputkeen kolme pisaraa kuparisulfaattia ja sitten pari pisaraa ammoniakkkia niin muuttui vaaleansiniseksi.

CuSO4 + NH3

Sen jälkeen otin koeputken ja kaadoin sinne kolme pisaraa kalsiumkloridia ja kolme pisaraa natriumhydroksidia mutta ei näkynyt mitään näkyvää muutosta.

Sitten otin viimeisen koeputken ja laitoin sinne kolme pisaraa kalsiumkloridia ja kolme pisaraa natriumkarbonaattia. Näkyi sameaa ja vaaleaa.

CaCl + Na2CO3

18. Vedyn moolitilavuuden määrittäminen

Ensiksi rakensin laitteiston johon kuului:
2x statiivi
Vesiallas
2x koura
2x muhvi
U-putki
Kumiletku
Mittalasi 250 ml

Sitten punnitsin 85-90 mg magnesiumnauhaa 0,087 g

Sen jälkeen mittasin 50 ml mittalasiin 25 ml puhdasta vettä ja laitoin sinne 3 ml väkevää suolahappoa

Sitten laitoin u-putken pystyyn ja kaadoin sinne puolilleen valmistamaani suolahappoliuosta, suljin sen jälkeen toisen pään kumitulpalla

Käänsin u-putken vaakasuoraan ja kuivasin toisen pään suolahappoliuoksesta paperilla

Täytin 250 ml mittalasin ja laitoin sen täysinäiseen vesialtaaseen, sitten käänsin mittalasin ylösalaisin ja kiinnitin kouraan siten että noin 1 cm mittalasin suusta jää vedenpinnan alle

Katsoin sen jälkeen vedenpinnan mittalasista (37 ml)

Sen jälkeen laitoin magnesiumnauhan u-putken yläosaan ja suljin sen kumitulpalla

Käänsin sen jälkeen u-putkea sen verran että magnesiumnauha putosi suolahappoliuokseen

Sen jälkeen annoin vedyn kehittyä mittalasiin ja katsoin vedenpinnan mittalasista (130 ml)

Laskin sitten vetykaasun tilavuuden 130-37= 93

Katsoin sen jälkeen lämpötilan ja paineen (20 c) (1,020 mbar)


Laskin uudestaan vetykaasun tilavuuden ntp kaavalla ja tulokseksi sain (87,25 ml)

Sen jälkeen laskin magnesiumin moolimäärän 0,0870:24,319= 0,00357745

Mg + 2 HCl --> MgCl2 + H2

Lopuksi laskin vedyn moolitilavuuden ntp kaavalla ja tulos oli (24,39 l/mol)

Oikea tulos oli 22,41 l/mol

Väärän tuloksen saamisen syy oli varmaan se että, magnesiumnauhaa oli liikaa

7.Seoksen komponenttien erottaminen toisistaan

Ensiksi punnitsin aineet posliiniupokkaaseen:
1,0g kvartsihiekka (SiO2)
0,3g natriumkloridi (NaCl)
0,5g hiilijauhe (C)
0,1g ammoniumkloridi (NH4Cl)

Sitten rakensin laitteiston johon kuului kolmijalka, hehkutuskolmio, posliiniupokas ja kaasupoltin.

Sen jälkeen laitoin dekantterilasin jossa oli kylmää vettä posliiniupokkaan päälle, kuumensin upokasta pienellä liekillä noin 3-5 min.

Kaadoin veden pois ja upokkaaseen jäi valkoista ja kiiltävää ainetta.

NH4Cl (s) ----> NH4Cl (g)

Kaadoin upokkaaseen jääneen seoksen toiseen dekantterilasiin ja lisäsin 15ml vettä samalla sekoittaen.

Sen jälkeen annoin lietteen olla rauhassa jotta kiintoaine ehtii rauhassa laskeutua.

Laitoin taitetun suodatinpaperin suppiloon ja kostutin sitä vedellä.

Sitten rakensin laitteiston jossa oli mm suppilo, rengaskoura, statiivi ja muhvi.

Kaadoin sen jälkeen liuoksen suppiloon ilman että kiintoaine menee mukana.

Lisäsin sen jälkeen noin 5ml vettä dekantterissa olevaan jäännökseen ja sekoitin sen ja annoin taas olla rauhassa sen jotta se laskeutuu hyvin.

Tein tuon jutun 2 kertaa mutta viimeisellä kerralla kaadoin koko seoksen suodattimelle.

Huuhtelin dekantteriin jääneen liukenemattoman aineksen 10ml vedellä.

NaCl (s) ---> Na+ + Cl- + H20

Keitin suodosta haihdutusmaljassa niin kauan että kaikki vesi oli haihtunut pois. Jäljelle jäi natriumkloridia=ruoka suola (NaCl)

Irrotin suodatinpaperin ja taivutin paperin reunat sisälle. Laitoin tämän ''paketin'' posliiniupokkaan päälle .

Kuumensin vetokaapissa pienen liekin yläpuolella niin kauan että vesi oli haihtunut.

Suurensin liekkiä ja kuumensin niin kauan että upokkaan sisältö oli valkoinen.

Tämän seurauksena hiili on hehkutuksen aikana palanut pois.

C (s) + 02 (g) ---> CO2


 

17.pH:n muuttaminen ja puskurointi

Työn tarkoitus oli selvittää miten pH:ta voidaan muuttaa, sitä voidaan muuttaa lisäämällä hapanta, emästä tai vettä.

Ensiksi lisäsin koeputkeen natriumhydroksidiliuosta (NaOH) noin 1/4 koeputken tilavuudesta.
Sitten mittasin pH-paperilla liuoksen pH:n ja tulokseksi sain (13).

Sen jälkeen laitoin vettä koeputkeen noin kaksi kertaa enemmän kuin hydroksidiliuosta, sitten sekoitin ja mittasin pH:n uudestaan ja tulos oli (12).

 Lisäsin toiseen koeputkeen noin 1/4 osa koeputken tilavuudesta suolahappoliuosta (HCl). Mittasin sitten suolahappoliuoksen pH:n (0).

 Sitten lisäsin taas vettä kaksi kertaa enemmän kuin suolahappoliuosta koeputkeen ja sekoitin ja mittasin pH:n (1)

Laitoin kolmanteen koeputkeen natriumhydroksidiliuosta noin 1/4 koeputken tilavuuteen.

Lisäsin sinne sen jälkeen noin 30-40 tippaa suolahappoliuosta, mittasin pH:n ja tulos oli (0)

11.Hapot, emäkset ja pH

Työn tarkoitus oli Natriumhydroksidin kulutuksen keskiarvon selvittäminen.
Aluksi rakensin titrauslaitteiston johon kuului mm. byretti ja statiivi.
Ensiksi täytin byretin  natriumhydroksidilla (NaOH)
Sen jälkeen laitoin 20ml happoliuosta 100ml erlenmeyeriin ja lisäsin sen jälkeen 3-4 tippaa indikaattoriliuosta (fenoliftaleiini).Titrasin kolme kertaa ja tulokset olivat:

1. 21ml
2. 24,5ml
3. 33ml ( ͡° ͜ʖ ͡°)