keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Saostustitraus

Tässä työssä tarvitsin näitä välineitä:

- 50 ml byretti
- Statiivi ja tarvittavat välineet byretin kiinnittämiseen
- Erlenmeyer
- Jäteastia (dekantteri)
- Titrausliuoksen kuljetteluun sopiva nokallinen astia
- 10 ml pipetti
- Pumpetti

Aineita:

- AgNO3 liuos
- K2CrO4 liuos (myrkky)

Työn tarkoitus oli määrittää näytteen suolapitoisuuden titraamalla.

Minulla meni harjoitus titraukseen vähän liikaa AgNO3 koska olin laskenut väärin kulutuksen, joten siitä tuli vähän tummempaa kuin piti.

Tässä työssä piti titrata 3 kertaa, minulla oli pullo numero 6

Tein näin kolme kertaa:

1. Pipetoin näytettä 10 ml ja mittasin pH (7), laimensin 100 ml:ksi
2. Lisäsin 1 ml indikaattoriliuosta (K2CrO4)
3. Otin magneettisekoittimen ja laitoin sekoittamaan
4. Lopetin sekoittamisen kun väri oli sopivaa

Näyte ml.         AgNO3.             AgNO3.         NaCl
                          kulutus.               mol.              mg
10.                     0,9 ml.                0,00009.        5,2596

10.                     1 ml.                    0,0001.         5,844

10.                     1,1 ml.               0,00011.         6,4284

Johtopäätöksiä:

- Pitää muistaa että indikaattoriliuos on myrkkyä
- pH:n säädössä käytettävä HNO3 on vahvaa happoa
- Saostustitrauksessa suolan Cl-ioni ja titrausliuoksen Ag-ioni muodostavat yhdessä valkoisen sakan, ja kun Cl-ioni loppuu, alkaa Ag- muodostaa punaista sakkaa indikaattorin kanssa (K2CrO4)






sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Vesijohtoveden tislaus (yksikköprosessit)

Tässä työssä tarvitsin näitä:

Välineitä: ''TISLAUS'' moniste jossa näkyi tislauslaitteisto, pH-kynä ja sähkönjohtokyky-kynä


Aineita: Vesijohtovettä ja kuparisulfaattia (CuSO4)


Ensiksi lisäsin vesijohtoveteen niin paljon kuparisulfaattia että se oli selvästi sinisen väristä.

Mittasin pH (5,8) ja sähkönjohtavuuden (1,17) us/cm,

Kaadoin veden keittokolviin ja rakensin tislauslaitteiston. Pyysin opettajaa tarkastamaan tislauslaitteiston se oli tällä kertaa hyvä eikä siinä ollut omia virityksiä.

Tislasin vettä dekanterilasiin pari tuntia. Tisle oli läpinäkyvää, mittasin sen pH ( 5,7) ja sähkönjohtavuuden (0,34) us/cm,

Johtopäätöksiä oli että vesi muuttui vaalean sinisestä läpinäkyväksi, pH pysyi melkein samana mutta, sähkönjohtavuus muuttui erittäin paljon.

Ioninvaihto 2 (yksikköprosessit)

Tässä työssä tarvitsit näitä :


Välineitä: Statiivi,  muhvi, koura, kromatografikolonni, suppilo, dekanterilasi, laboratorialasivilla, pH-mittari ja johtokykymittari.


Aineita: 0,05 M BaCl2-liuos, ionivaihdettua vettä ja sekaioninvaihtohartsia.


Ensiksi laitoin laboratiorialasivillaa kromatografikolonnin pohjalle noin 1 cm paksuudelta.

Sitten kiinnitin kolonnin statiiviin ja rakensin laitteiston.

Huuhtelin sitten ioninvaihtohartsia ioninvaihdetulla vedellä kolonniin n. 15 cm käytin suppiloa, koska se helpotti kaatamista.

Mittasin BaCl2-liuoksen pH ja johtokyvyn (9,8) ja (39,99).

Lopuksi valutin BaCl2-liuosta kolonnin läpi dekanteriin, ja mittasin pH ja johtokyvyn (7,4) ja (43,5).

maanantai 4. toukokuuta 2015

Aktiivihiili puhdistajana (yksikköprosessit)

Tässä työssä tarvitsin näitä


Välineitä:

- Statiivi
- Muhvi
- Koura
- Lasikolonni
- Dekanterilasit 2 kpl
- Lasisauva
- Johtokykymittari
- pH-mittari


Aineita:


- Lasivillaa
- Rakeista aktiivihiiltä
- Vesijohtovettä
- Väriainetta (Sininen)


Ensiksi kiinnitin lasikolonnin statiiviin ja laitoin kolonnin pohjalle pienen lasivillatupon.

Sitten kaadoin aktiivihiiltä noin 10 cm kolonniin.

Sitten laitoin dekantteriin vesijohtovettä ja väriainetta niin paljon että väri näkyi.

Mittasin tämän liuoksen pH:n ja sähkönjohtavuuden (pH 8,4) (sähkönjohtavuus 0,30)

Lopuksi valutin liuosta hitaasti aktiivihiilen läpi toiseen dekantteriin. ja mittasin pH:n ja sähkönjohtavuuden. (pH 9,8) (sähkönjohtavuus 0,28)