18. Vedyn moolitilavuuden määrittäminen

Ensiksi rakensin laitteiston johon kuului:
2x statiivi
Vesiallas
2x koura
2x muhvi
U-putki
Kumiletku
Mittalasi 250 ml

Sitten punnitsin 85-90 mg magnesiumnauhaa 0,087 g

Sen jälkeen mittasin 50 ml mittalasiin 25 ml puhdasta vettä ja laitoin sinne 3 ml väkevää suolahappoa

Sitten laitoin u-putken pystyyn ja kaadoin sinne puolilleen valmistamaani suolahappoliuosta, suljin sen jälkeen toisen pään kumitulpalla

Käänsin u-putken vaakasuoraan ja kuivasin toisen pään suolahappoliuoksesta paperilla

Täytin 250 ml mittalasin ja laitoin sen täysinäiseen vesialtaaseen, sitten käänsin mittalasin ylösalaisin ja kiinnitin kouraan siten että noin 1 cm mittalasin suusta jää vedenpinnan alle

Katsoin sen jälkeen vedenpinnan mittalasista (37 ml)

Sen jälkeen laitoin magnesiumnauhan u-putken yläosaan ja suljin sen kumitulpalla

Käänsin sen jälkeen u-putkea sen verran että magnesiumnauha putosi suolahappoliuokseen

Sen jälkeen annoin vedyn kehittyä mittalasiin ja katsoin vedenpinnan mittalasista (130 ml)

Laskin sitten vetykaasun tilavuuden 130-37= 93

Katsoin sen jälkeen lämpötilan ja paineen (20 c) (1,020 mbar)


Laskin uudestaan vetykaasun tilavuuden ntp kaavalla ja tulokseksi sain (87,25 ml)

Sen jälkeen laskin magnesiumin moolimäärän 0,0870:24,319= 0,00357745

Mg + 2 HCl --> MgCl2 + H2

Lopuksi laskin vedyn moolitilavuuden ntp kaavalla ja tulos oli (24,39 l/mol)

Oikea tulos oli 22,41 l/mol

Väärän tuloksen saamisen syy oli varmaan se että, magnesiumnauhaa oli liikaa

7.Seoksen komponenttien erottaminen toisistaan

Ensiksi punnitsin aineet posliiniupokkaaseen:
1,0g kvartsihiekka (SiO2)
0,3g natriumkloridi (NaCl)
0,5g hiilijauhe (C)
0,1g ammoniumkloridi (NH4Cl)

Sitten rakensin laitteiston johon kuului kolmijalka, hehkutuskolmio, posliiniupokas ja kaasupoltin.

Sen jälkeen laitoin dekantterilasin jossa oli kylmää vettä posliiniupokkaan päälle, kuumensin upokasta pienellä liekillä noin 3-5 min.

Kaadoin veden pois ja upokkaaseen jäi valkoista ja kiiltävää ainetta.

NH4Cl (s) ----> NH4Cl (g)

Kaadoin upokkaaseen jääneen seoksen toiseen dekantterilasiin ja lisäsin 15ml vettä samalla sekoittaen.

Sen jälkeen annoin lietteen olla rauhassa jotta kiintoaine ehtii rauhassa laskeutua.

Laitoin taitetun suodatinpaperin suppiloon ja kostutin sitä vedellä.

Sitten rakensin laitteiston jossa oli mm suppilo, rengaskoura, statiivi ja muhvi.

Kaadoin sen jälkeen liuoksen suppiloon ilman että kiintoaine menee mukana.

Lisäsin sen jälkeen noin 5ml vettä dekantterissa olevaan jäännökseen ja sekoitin sen ja annoin taas olla rauhassa sen jotta se laskeutuu hyvin.

Tein tuon jutun 2 kertaa mutta viimeisellä kerralla kaadoin koko seoksen suodattimelle.

Huuhtelin dekantteriin jääneen liukenemattoman aineksen 10ml vedellä.

NaCl (s) ---> Na+ + Cl- + H20

Keitin suodosta haihdutusmaljassa niin kauan että kaikki vesi oli haihtunut pois. Jäljelle jäi natriumkloridia=ruoka suola (NaCl)

Irrotin suodatinpaperin ja taivutin paperin reunat sisälle. Laitoin tämän ''paketin'' posliiniupokkaan päälle .

Kuumensin vetokaapissa pienen liekin yläpuolella niin kauan että vesi oli haihtunut.

Suurensin liekkiä ja kuumensin niin kauan että upokkaan sisältö oli valkoinen.

Tämän seurauksena hiili on hehkutuksen aikana palanut pois.

C (s) + 02 (g) ---> CO2


 

17.pH:n muuttaminen ja puskurointi

Työn tarkoitus oli selvittää miten pH:ta voidaan muuttaa, sitä voidaan muuttaa lisäämällä hapanta, emästä tai vettä.

Ensiksi lisäsin koeputkeen natriumhydroksidiliuosta (NaOH) noin 1/4 koeputken tilavuudesta.
Sitten mittasin pH-paperilla liuoksen pH:n ja tulokseksi sain (13).

Sen jälkeen laitoin vettä koeputkeen noin kaksi kertaa enemmän kuin hydroksidiliuosta, sitten sekoitin ja mittasin pH:n uudestaan ja tulos oli (12).

 Lisäsin toiseen koeputkeen noin 1/4 osa koeputken tilavuudesta suolahappoliuosta (HCl). Mittasin sitten suolahappoliuoksen pH:n (0).

 Sitten lisäsin taas vettä kaksi kertaa enemmän kuin suolahappoliuosta koeputkeen ja sekoitin ja mittasin pH:n (1)

Laitoin kolmanteen koeputkeen natriumhydroksidiliuosta noin 1/4 koeputken tilavuuteen.

Lisäsin sinne sen jälkeen noin 30-40 tippaa suolahappoliuosta, mittasin pH:n ja tulos oli (0)

11.Hapot, emäkset ja pH

Työn tarkoitus oli Natriumhydroksidin kulutuksen keskiarvon selvittäminen.
Aluksi rakensin titrauslaitteiston johon kuului mm. byretti ja statiivi.
Ensiksi täytin byretin  natriumhydroksidilla (NaOH)
Sen jälkeen laitoin 20ml happoliuosta 100ml erlenmeyeriin ja lisäsin sen jälkeen 3-4 tippaa indikaattoriliuosta (fenoliftaleiini).Titrasin kolme kertaa ja tulokset olivat:

1. 21ml
2. 24,5ml
3. 33ml ( ͡° ͜ʖ ͡°)