Virtaussimulaattorin painehäviöt

Tulokset

Kysymykset:

1.Miten virtausmäärä vaikuttaa painehäviöön? = Meidän työssä paine laskee kun virtaus nousee.
2.Miten putken pituus ja pinta vaikuttavat painehäviöön?= Sileä pinta vähentää painehäviöitä ja karhea pinta lisää painehäviötä.
3.Miten putken laajennus ja supistus vaikuttavat painehäviöön?=  Mitä laajempi sitä suurempi painehäviö.
4.Millaiset paikallisvastukset aiheuttavat eniten painehäviöitä?= Venttiilit joissa veden kulku on monimutkainen ja siinä on teräviä 90 asteen mutkia.
5.Selvitä aiheuttaako säiliöstä lähtö tai säiliöön tulo painehäviötä?= Kyllä jonkinnäköisiä.

Automaatio ja pneumatiikka työt

Asioita jota opin:
- Logiikan ohjelmointia
- I/O Input/output = tulo ja lähtö
- Pneumaattisia kytkentöjä
- Kuinka löytää logiikka tietokoneelta ja laittaa se toimintaan
- Pitopiiri
- Suuntaventtiilien käyttöä 5/2

Kationinvaihto (Yksikköprosessit) kesken

Tässä työssä käytettiin

Välineet: Dekantterilasi 2 kpl
                Mittalasi
                Pipetti
                Pumpetti
                Pieni koeputki
                pH-paperia



Aineet: Käsitelty kationinvaihtomassa
             3 M suolahappoa
             Laimea rikkihappo
             0,5 M bariumkloridi




Ensiksi kaadoin 20 ml 0,5 M bariumkloridiliuosta kationinvaihtimeen ja laskin liuosta massan läpi.
Sen jälkeen mittasin sen happamuuden pH-paperilla. 3 (hapan)


Sitten otin muutaman tipan massan läpi kulkenutta liuosta pieneen koeputkeen ja lisäsin siihen muutaman pisaran laimeaa rikkihappoa.

Syntyikö valkea sakkaa, liuos sisältää barium-ioneja? Ei syntynyt

Mittasin sitten massan läpi valuneen liuoksen pH:n ja sähkönjohtokyvyn 

                                    ph                 sähkönjohtokyky
         Vesijohtoves        1                        12,51
     Ionivaihdettu vesi     5                         0,65

Yksikköprosessit Luokitus

Tein tämän työn Nikon ja Kuisman kanssa murskaushuoneessa.

Välineet mitä käytimme:
- Imuri
- Dekanterilaseja 3 kpl
- Tärytin
- Luokitus-systeemi

Aineita mitä käytimme:

- 50g tummia siemeniä
- 50g mustia pellettejä


 Laitoimme ne luokitus systeemiin, tärinä ja imuri täysillä.

Luokituksen jälkeen
- pellettejä jäljellä 25g 50%
- siemeniä jäljellä 37g 74%

Saostustitraus

Tässä työssä tarvitsin näitä välineitä:

- 50 ml byretti
- Statiivi ja tarvittavat välineet byretin kiinnittämiseen
- Erlenmeyer
- Jäteastia (dekantteri)
- Titrausliuoksen kuljetteluun sopiva nokallinen astia
- 10 ml pipetti
- Pumpetti

Aineita:

- AgNO3 liuos
- K2CrO4 liuos (myrkky)

Työn tarkoitus oli määrittää näytteen suolapitoisuuden titraamalla.

Minulla meni harjoitus titraukseen vähän liikaa AgNO3 koska olin laskenut väärin kulutuksen, joten siitä tuli vähän tummempaa kuin piti.

Tässä työssä piti titrata 3 kertaa, minulla oli pullo numero 6

Tein näin kolme kertaa:

1. Pipetoin näytettä 10 ml ja mittasin pH (7), laimensin 100 ml:ksi
2. Lisäsin 1 ml indikaattoriliuosta (K2CrO4)
3. Otin magneettisekoittimen ja laitoin sekoittamaan
4. Lopetin sekoittamisen kun väri oli sopivaa

Näyte ml.         AgNO3.             AgNO3.         NaCl
                          kulutus.               mol.              mg
10.                     0,9 ml.                0,00009.        5,2596

10.                     1 ml.                    0,0001.         5,844

10.                     1,1 ml.               0,00011.         6,4284

Johtopäätöksiä:

- Pitää muistaa että indikaattoriliuos on myrkkyä
- pH:n säädössä käytettävä HNO3 on vahvaa happoa
- Saostustitrauksessa suolan Cl-ioni ja titrausliuoksen Ag-ioni muodostavat yhdessä valkoisen sakan, ja kun Cl-ioni loppuu, alkaa Ag- muodostaa punaista sakkaa indikaattorin kanssa (K2CrO4)

Vesijohtoveden tislaus (yksikköprosessit)

Tässä työssä tarvitsin näitä:

Välineitä: ''TISLAUS'' moniste jossa näkyi tislauslaitteisto, pH-kynä ja sähkönjohtokyky-kynä


Aineita: Vesijohtovettä ja kuparisulfaattia (CuSO4)


Ensiksi lisäsin vesijohtoveteen niin paljon kuparisulfaattia että se oli selvästi sinisen väristä.

Mittasin pH (5,8) ja sähkönjohtavuuden (1,17) us/cm,

Kaadoin veden keittokolviin ja rakensin tislauslaitteiston. Pyysin opettajaa tarkastamaan tislauslaitteiston se oli tällä kertaa hyvä eikä siinä ollut omia virityksiä.

Tislasin vettä dekanterilasiin pari tuntia. Tisle oli läpinäkyvää, mittasin sen pH ( 5,7) ja sähkönjohtavuuden (0,34) us/cm,

Johtopäätöksiä oli että vesi muuttui vaalean sinisestä läpinäkyväksi, pH pysyi melkein samana mutta, sähkönjohtavuus muuttui erittäin paljon.

Ioninvaihto 2 (yksikköprosessit)

Tässä työssä tarvitsit näitä :


Välineitä: Statiivi,  muhvi, koura, kromatografikolonni, suppilo, dekanterilasi, laboratorialasivilla, pH-mittari ja johtokykymittari.


Aineita: 0,05 M BaCl2-liuos, ionivaihdettua vettä ja sekaioninvaihtohartsia.


Ensiksi laitoin laboratiorialasivillaa kromatografikolonnin pohjalle noin 1 cm paksuudelta.

Sitten kiinnitin kolonnin statiiviin ja rakensin laitteiston.

Huuhtelin sitten ioninvaihtohartsia ioninvaihdetulla vedellä kolonniin n. 15 cm käytin suppiloa, koska se helpotti kaatamista.

Mittasin BaCl2-liuoksen pH ja johtokyvyn (9,8) ja (39,99).

Lopuksi valutin BaCl2-liuosta kolonnin läpi dekanteriin, ja mittasin pH ja johtokyvyn (7,4) ja (43,5).